Matka toki jatkuu!

Allekirjoittaneen reissu tosiaan jatkuu vielä tovin, tarkemmin ottaen elokuun puoleenväliin saakka. Tähän mennessä reitin varrelle on Shanghain jälkeen jäänyt Hangzhou, Huangshan, Yiwu, Xinhua, Huaihua sekä Fenghuang. Pienet briiffit yllämainituista, mitään älyttömän pitkää en jaksa kirjottaa. Päätettiin jatkaa matkaa yhdessä komentaja Simo Suoheimon kanssa, ja samalla tiellä ollaan vielä, ainakin hetki.

Shanghai:  Saatiin kermaisin ikinä hostelli suoraan People Squaren vierestä, hintaa 90RMB eli 11e per yö. Vietettiin siellä kaksi tai kolme yötä, en enää muista… Välillä hengailtiin vielä Tapsan, Pekan, Golan ja Antti K:n, kaa.

Safkalla Shanghain katurottalassa poikain kera

Hangzhou: Saavuttiin iltapäivällä, ja kiinalaisten tuttavien avulla löydettiin 20RMB eli 2,5e per yö kustantava hostelli. Seuraavana päivänä hengattiin hostellista löydetyn kiinalaisen tutun kaa ja tsekkailtiin vähän kaupungin mestoja. Nähtiin myös Erikaa, Kirsiä, Juhaa ja Heikkiä, jotka olivat lähteneet Shanghaista jo vähän aiemmin. KTV natsaa! Illalla törmättiin pariin ranskaa puhuvaan kanadalaiseen tyttöön, Chloéen ja Adrianaan, ja päätetiin lähteä niiden kaa kattomaan Huang Shanin vuorta seuraavana aamuna.

KTV Hangzhoussa

Huang Shan: Bussimatka oli ja meni, ja erinäisten sähläysten jälkeen päästiin lopulta kiipeämään lähes loputtomia portaita Huang Shanille. Kukaan muu turisti ei ollut enää kiipeämässä ylös tuossa vaiheessa päivää. Pimeän koittaessa saavuttiin huipulle, ja lopulta saatiin telttamajoitus hintaan 180RMB (röyhkeä hinta!). Teltassa olisi saanut yöpyä vain kaksi henkeä, mutta toki emme tyhminä turisteina ymmärtäneet myyjän käsimerkkejä ja lopulta nukuimme kaikki neljä tiiviisti mutta mukavasti pienessä teltassamme. “Lopulta” tarkoittaa toki, että ennen nukkumista yö sisälsi niin jaloviinaa ja laulamista kuin keskeneräisen hotellirakennustyömaan valtausta ja makoilua tähtiä katsellen. Päätettiin yhteistuumin jättää auringonnousun ihailu väliin, kun tultiin nukkumaan about samaan aikaan kun kiinalaisten turistien massa heräili teltoistaan ja hotelleistaan hieman ennen aamuneljää.

Huang Shanissa kanadalaisten kaa

Simo ja Adriana kielekkeella, maisemat oli melko eeppisia

Paluumatka vuorelta kesti yllättävän pitkään, niinkin pitkään että missattiin viimeinen bussin Hangzhouhun. Onneksi vuoren juurelta löytyi halpa ja hyvä herra Hu:n hotelli, jossa yö meni rattoisasti. Seuraava päivä Hangzhoussa meni leppoisasti mm. järveä ihaillen. Päivän päätteeksi hyvästelimme kanukkitytöt ja päätettiin viettää vielä yksi lepipäivä ennen eteenpäin siirtymistä.

wut

Chillailua Xihun (Xi = lansi, Hu = jarvi) rannalla Huangzhoussa

Yiwu: Lepipäivänä törmättiin indonesialaiseen kaveriin, joka oli käynyt ostamassa halpaa tavaraa Yiwu-nimisestä paikasta, joka sijaitsi vain parin tunnin junamatkan päässä. Sinne suunnattiin, ja löydettiin maailman suurin vähittäiskaupan solmukohta, jossa 62000 pikkukauppaa esittelee kiinalaisten tehtaiden tuotteita koti- ja ulkomaalaisille jälleenmyyjille. Kateltiin halpoja miniläppäreitä, kun samalle pienelle kojulle tuli muutama intialainen bisnesmies tilaamaan 20000 muistitikun erän. Lopulta koko kompleksista jäi käteen yksi hammasharja. Sen sijaan maanalaisesta vaateostostunnelistosta tarttui matkaan pari freesiä vaatekappaletta. Niin ja allekirjoittanut hankki myös uuden hiuslookin “tässon rahaa, tee mitä parhaaks näät” – periaatteella: kiharat hiukset musta-ruskealla japanirokkistara-värjäyksellä. Kalliiksi tuli, sillä kaksi tuntia kestänyt operaatio, joka työllisti pitkät tovit kaksi henkilöä, maksoi väreineen kaikkineen 25e. Pelkkä normaali leikkaus olis maksanut 2,5e, joten käytetyt aineet lienee ollu melkosta premiumia!

Hotellihuone Yiwussa, varustettuna sahkoisella Mah Jongg -poydalla toki

Xinhua: Yiwusta napattiin yöjuna Xinhuaan. Xinhua siksi, että meillä ei ollut siitä mitään hajua, eikä siitä löytynyt mitään Lonely Planetista eikä juuri netistäkään. Tulipahan nähtyä, ja saatiin erittäin halvat ruoat kun paikalliset ravintolanpitäjät antoivat meille alennusta otettuaan ensin kasan kuvia kanssamme. Tarjosivatpa vielä mukaan pari pussia paikallista, hieman lakritsille maistuvaa siemenjuurihässäkkää, jota syödessä menee hetkeksi pää hieman pyörälle. Tuntuu olevan melko normaali juttu täälläpäin, nimettiin se rehellisesti Khatiksi. Yövyttiin hotellissa, joka löytyi kun käveltiin suuntaan x aikamäärä t. Paluumatkalla asemalle seuraavana päivänä syötiin hampurilaiset Happy Tomissa, satunnaisessa McDonalds-kopiossa, ja ilahdutettiin paikallista pikkutyttöä antamalla hänelle perheateriasta saatu lelu.

China - a welfare lottery

Huaihua: Parin tunnin junamatkan jälkeen saavuttiin Huaihuaan, josta napattiin halvahko (25rmb/nenä) hotelli aseman vierestä. Safkailun, shoppailun ja seikkailun jälkeen käytiin kysymässä paluureittiä asemalle ja vessaa satunnaisesta hotellista. Vessareitin varrella oli toki piano, jota piti päästä hetkeksi soittamaan. Samaan aikaan Simo teki tuttavuutta paikallisten liikemiesten kanssa, jotka lopulta pyysivät meitä lounaalle seuraavana päivänä. Englantia he eivät toki puhuneet, mutta hotellin aulasta löytyi yksi välttävästi englannintaitoinen tyttö, joka lupasi myös tulla lounaalle mukaan tulkaamaan. Lounas natsasi, ja saatiinpahan kädestä pitäen ohjaus Fenghuangiin kulkevaan bussiin.

Huaihuan hotellin hygienialuokitus kohdillaan _b

Huaihuan tikkumies hymyili pirullisesti kun nyokkailtiin myonteisesti kaikkien mausteiden lisaamiseen. Kyllahan sita tabascoa sitten pukkasikin melkoista tahtia tikkujen tuhoamisen jalkeen...

Huaihua ja elainsuojeluasetukset kohdillaan

Fenghuang: Bussimatka oli upea, vihreitä jyrkkiä vuoria, jokilaaksoja ja kapeita teitä. Sitä kuvakirja-Kiinaa: kartiohattuisia miehiä härkien kera kyntämässä pengerrettyä riisipeltoa. Ei tää Fenghuangkaan mikään ruma paikka oo, joen ympärillä oleva mäkinen pikkukaupunki, mut vähän turhan turistimesta. Kiinalaisia turisteja siis, länkkäreitä ei olla vielä nähty. Kyllä niitäkin varmaan on, kun tätä hehkutetaan paljon älppärissä (LP, Lonely Planet). Saatiin kuitenkin kiva kattokämppä pienestä perhehotellista hintaan 25RMB per nenä per yö, ja aateltiin viettää pari-kolme yötä täällä ilman sen suurempia kiireitä. Huomenna mennään jollekin turistikierrokselle, kun alakerrassa asuva kiinalainen opiskelijapariskunta pyys lähtemään messiin ja neuvotteli meille hyvän alennuksen hinnasta.

Maaseutua bussimatkalla Fenghuangiin

Fenghuang

Kohta pitänee itsekin mennä nukkumaan. Reissua kuvaa erittäin hyvin Simon noin minuutti sitten unissaan mutisema sana: “Huikeeta!”

Shellasta tällä kertaa, kiitos ja kuittaus.

- Oula

Advertisement