mao ja kitara

Feilasimme yllättäen taas heräämisemme, ja 0929 oli jo kiire 0930 loppuvalle aamiaiselle. Ehdimme kuitenkin juuri sopivasti ns. louhentaa lautasemme täyteen. Sitten olikin aika pistää vähän kamoja kasaan huomista aamulähtöä viisaasti ennakoiden. 1200 räätäliltä oli haettavissa loput paidat, siisti paketti sujahti kassiin, luotan kyllä että oikeaa kokoa tuli tälläkin kertaa. Halusimme kiittää liikettä todella hyvästä ja ammattitaitoisesta palvelusta. Niin ja olihan siellä semmonen uskomattoman sulonen ja mukava kinkkityttö, joka edesautti kukituspäätöstä. Työntekijät olivat otettuja, ja liikeen johtajakin piti todella huomionosoituksestamme. Veimme heille siis tuurilla löytämästämme piskuisesta kukkakaupasti kimpun kauniita ruusuja.

Kahvilan terassilta spottasimme kolme ranskalaista, joilta päätimme kysäistä, josko he tietaisivät hyvää japanilaista raflaa jossain huudeilla. Hetken smalltalkkasin ranskisten kanssa, jotka tiesivät hyvinkin kivan sushimestan. Olivat asuneet jo pari vuotta mestoilla. Setti oli tosi hyvää, ja siitä jäi mukavan kevyt olo. Safkan jälkeen käytiin Tongjin kampuksella ostamassa hupparit, syömässä jätskit Zen-puutarhassa  ja fiilistelemässä jälleen arkkarien valkoista flyygeliä. Kampuksne jälkeen suunnattiin defalle morjenstaa koskee ja kumppaneita. Niillä oli loppunu just aaltolabin loppupresis, joten illan juhlat olivat valmiina alkamaan. Pientä siivoilua, bönttöä ja viereiseltä huonekalutehtaalta polttopuun hakemista. Saunaan tuli tietenkin kutsu, mutta ensin kävimme hotellilla pistämässä kamat kasaan. Lopullinen pakkaus oli aivan kyrvästä, koska sitä kuuluisaa kamaa oli niin sairaalloiset määrät. Lopulta laukkujen päällä hyppien, ylimääräinen laukku täyttäen sekä kitaralaukku vaatteita pursuen saimme setit kasaan. Tosiaan kaupan päälle on vielä vietävänä ylimääränen laukku muiden pukuja sekä Oulan pianobagi. Kun setit oli kasassa lähdimme isolla jengillä syömään. Päätimme mennä samaan paikkaan, kuin missä muutama päivä sitten vedettiin yybertuliset safkat. Nyt valinnoissa kiinnitettiin huomiota myös pienten punaisten paprikankuvien olemassaoloon ruokalistassa… Viereisessä pöydässä näimme oikeastaan ekat kinuskit kunnolla keskenään böntöllä. Miedän paikallaolosta riemastuneena huutelu yltyi ja lukuisat gambeit ja bisselasit ykkösellä olivat läsnä.

...lista pöytään ja fiestat voi alkaa (onneksi oli kuvallinen).

ja fiestathan sitä syntyivät... kerrassaan hermeettistä

neljän tähden taksisuhari... tää mies osasi hommansa

katukeittiöissä vain oli sitä oikeaa tunnelmaa

Jälleen uskomattoman hyvän ruoan jälkeen suuntasimme taksin defalle. Saunadiili oli valitettavasti jo loppunut, mutta lähdimme porukalla jatkamaan. Matkalla Tongjin kampukselle satuimme spottaamaan piskuisen musaliikkeen. Kitaroita oli seinällä ja nappasimme Kosken kanssa kepit händyyn. Wonderwall raikasi koko köörin voimin ja liikkeessä oltiin iloisia. Kysyimme kitaran hintaa, 300 rmb. Ei paha. Jatkoimme kuitenkin matkaa, mutta päätimme sittenkin Mikon kanssa, että jos kahella sadalla lähtee, otetaan keppi beesiin. Ja lähtihän se. Kitara on oikeesti ihan paska, mutta siinä on teräskielet ja se soi yllättävän hyvin. Eli ei se ookkaan niin paska. 24€ ei oo kyllä oikeesti paha hinta. Ja plektrat tietty kaupan päälle. Noin. Lisää kamaa kannettavaksi kotiin…

myös Eetu oli löytänyt kavereita Defalta

Kampuksella asettauduimme hippirinkiin valtavan Mao-patsaan jalkojen juureen juomaan kaljaa ja lauleskelemaan. Yhden tietämillä otettiin taksi takas hotlalle, ja impromusisointia oli luonnollisesti luvassa koko matka. Hotellilla jäimme vielä vähän jubailemaan lobbyyn sekä soittelemaan flyygeliä. Tapio ja Juuso soittelivat mukavasti, ja osa saattoi siinä torkkuakin. Kolmen jälkeen päästiin huoneeseen ja jälleen odottaa ihanat reilun parin tunnin yöunet. Huh, huomenna sitten kotiin. Täysin absurdia.

Tämän patsaan juurelta aikamme Shanghaissa alkoi kahdeksan päivää sitten...

Joten tämän patsaan juurelle on sopivaa lopettaa... Rinki on sulkeutunut.